Korvenkylän
Nuorisoseura ry. perustettiin 7.1.1906 luomaan omat mahdollisuudet kotikonnuille, ei
olla vieraista riippuvaisia.
Perheiltamat muodostivat alkuun toiminnan rungon. Pian perustettiin
oma kirjasto, jota käytettiin ahkerasti usean vuosikymmenen ajan ja
nuorisoseuratilaisuuksiin kutsuttiin lahjakkaita puhujia silloin tällöin kauempaakin.
Sekakuoro perustettiin jo ensimmäisenä vuonna se esiintyi erilaisilla juhlilla ja
tilaisuuksissa.
|
|
Seuralehti
Korven Kaiku perustettiin vuonna 1926 ja se ilmestyi noin 50 kertaa, sisältäen
paikkakunnan historiaa, runoja, kertomuksia, aforismeja ja pikku-uutisia sekä taitavia
piirroksia lähikylien tapahtumista ja aiheista.
Sodan jälkeen vuonna 1947 tehtiin päätös oman kotiseutumuseon
rakentamisesta. Silloin todettiin, että kylässä on vanhoja muinaisesineitä, jotka
voivat kiinnostaa ihmisiä tulevaisuudessa. Museo on yhä samalla paikalla.
|
50-luvulla
perustettiin koululla toiminut käsityökerho ja poikien voimistelukerho. Aika-ajoin seurassa järjestetyt teemakurssit ja opintokerhot
ovat antaneet uutta intoa toimintaan. Opintokerhojen aiheita ovat olleet mm.
kotiseutututkimus, runous, kirjallisuus, kieliopinnot, liikunta ja teatteri sekä tanhut
ja tanssit.
|
Näytelmäharrastus
on ollut kautta vuosien suosittu harrastus, joka sai uutta potkua kun vuonna 1957 saatiin
oma seuratalo Korvenpirtti. Taloa jatkettiin myöhemmin
näyttämöosalla v. 1963. Vuonna 1964 seuran ohjelmajoukkue voitti Kymenlaaksossa
järjestetyn ohjelmakilpailun nimeltä Kotiratakilpailu.
Kymen Nuorisoseurojen liiton näytelmäkatselmuksessa 1980 voittivat
seuran lapsinäyttelijät ensipalkinnon Meeri
Karjalaisen näytelmällä Liikennesolmu Solokkuvaarassa. Sama näytelmä osallistui Jyväskylän
lapsiteatteripäiville, jossa se sai kiitosmaininnan.
|
 |
Näytelmiä
esitettiin oman seuratalon lisäksi lähialueiden näyttämöillä ja tehtiin kiertueita
ympäri maakuntaa. Vuonna 1990 esitettiin Tatu Pekkarisen näytelmää Kaunis
Veera sisätiloissa korvenpirtillä ja lisäksi käytiin turneella Hurukselassa,
Enäjärvellä, Kuninkaankylässä ja viimein Elimäellä, joka tarjosi esityspaikaksi
oman kesäteatterinsa. Paikka sopi loistavasti kyseisen näytelmän esittämiseen ja
silloin huomattiin, että kesäteatteri on myös Korvenkylän tulevaisuutta.
|
|
Varsinainen
kesäteatteritoiminta aloitettiin vuonna 1992 oman kotiseutumuseon pihalla näytelmällä
Vieraas maailmas, joka oli Heikki Luoman kirjoittama siirretyn
karjalaisväestön sopeutumisyrityksistä kantaväestön joukkoon. Näytelmää esitettiin
vielä seuraavanakin kesänä samalla paikalla yleisön pyynnöstä.
Korvenkylän
koulun lakkautuksen jälkeen koulurakennus saatiin kannatusyhdistyksen hallintaan vuonna
1993. Korvenkylän Nuorisoseura on myös ollut mukana hankkeessa alusta saakka ja niin
ryhdyttiin rakentamaan koulun länsipuolen rinteeseen teatterikatsomoa ja näyttämöalue
tasattiin esityspaikaksi.
|
Kun
vuonna 1994 aloitettiin uudessa varsinaisesti kesäteatteriksi rakennetussa rinteessä
Reino Helismaan ja Toivo Kärjen musiikkinäytelmällä Ruoska ja rakkaus,
voitiin todeta Korvenkylän Nuorisoseuran kesäteatteritoiminta alkaneeksi.
Kesäteatteria
on Korvenkylässä tehty tämän jälkeen joka vuosi vaihtelevin aihein, suuriakin
haasteita on otettu vastaan ja toteutettu. Aika näyttää mitä tulevaisuus tuo
kesäteatterille tullessaan, ainakaan innokkaista harrastajista ei ole pulaa.
|
|
|
|